Ympäristöaktivismi Suomessa ja sen Salossa

  • Kalalle turvallisin elinympäristö on säilykepurkki.
    Kalalle turvallisin elinympäristö on säilykepurkki.
  • Naakkoja riittää myös tuleville sukupolville.
    Naakkoja riittää myös tuleville sukupolville.

Aamukahvin lomassa varasin itselleni palstatilaa paikallislehden Tätä mieltä –palstalta lempiaiheeni tiimoilta. Minun mielestäni aihe on kansanvälisestikin merkittävä, mutta ainakaan paikallisia luonnonsuojelijoita ja ympäristöaktivisteja se ei kiinnosta, sen olen tullut huomaamaan.

Seurattuani paikallisten luonnonsuojelijoiden ja ympäristöviranomaisen puuhastelua olen törmännyt moniin mielenkiintoisiin yksityiskohtiin, aikalailla vastaavia tapauksia näyttää olevan koko Suomi täynnä. Muistin virkistämiseksi käyn niitä tässä lyhyesti läpi.

Naakka-asia on viimeaikoina saanut jonkin verran julkisuutta. Suuret parvet yöpyvät kaupunkialueella ja aamun koittaessa ne lentävät pois. Tyypillisesti parinkymmen naakan parvi vierailee täälläkin päivittäin. Jos lintulaudalla on ruokaa, ne ahmivat sen ja jatkavat etelään kohti minulle tuntematonta päämäärää. Muutama päivä sitten paikallislehdessä oli kaksi mielipidekirjoitusta naakoista, toinen käsitteli naakkojen pesinnän kiinteistöille aiheuttamia haittoja ja toinen vastasi, että on kiinteistönomistajan vastuulla estää naakkojen kiinteistöille aiheuttamat haitat. Sen pituinen se, populaation suuruudesta tai sen kestävästä määrästä ei kirjoitettu halaistua sanaa.

Itse tein aikanaan hataran laskelman saatavilla olevien tietojen mukaan ja lopputulokseksi sain että yksi naakka maksaa yhteiskunnalle noin 600 euroa. Laskelmassani olivat mukana vain naakkatutkimukseen kohdennetut rahat ja satovahinkokorvaukset, joten todellinen hinta lienee paljon suurempi.

Ylisuuresta populaatiosta ei kukaan tunnu olevan murheellinen ja sen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, haitat muille lajeille eivät kiinnosta ketään. Sen sijaan nyt ovat nousseet otsikoihin tappajatintit, jotka syövät itseään pienempien lintujen aivot.

Toinen asia, joka ei intohimoja herätä on hormoni- ja lääkeainejäämien vaikutus vesistöjen ekosysteemiin. Savon Sanomat kertoo uutisessaan, että myös kofeiinin määrä puhdistetuissa jätevesissä on havaittu korkeaksi. E-pillereiden vaikutus kalakantoihin onkin jo tunnettu, tulehduskipulääkkeet varastoituvat kalojen lihakseen ja mielialalääkejäämilläkin on havaittu vaikutuksia vesistön ekosysteemiin. Luonnonsuojelijoita ja ympäristöviranomaista ei tieto hetkauta ainakaan täällä, puhdistetun jäteveden putken pää on vesistössä Natura- ja luonnonsuojelualueen yläpuolella, kaloja istutetaan ja ympäristötoimet kohdennetaan putken pään yläpuolelle. Vedenlaatua ei kemikaalien osalta edes tutkita, rahaa siihen ei kohdenneta, mutta luontopolkuja, melontareittejä ja aikuisten luontoharrastusmahdollisuuksia rahoitetaan auliilla kädellä. Toki luonnonsuojelijoiden suulla on todettu että lintukannat ovat harventuneet, mutta syy seuraus suhteesta ei mainita mitään.                   

Maatalouden ravinnepäästöt ja haja-asutusalueiden jätevedet ovat suuri uhka luonnolle, kaupungin kemikaalit eivät näyttäisi olevan ongelma, siis jos asiaa tarkastellaan resurssien kohdentamisen suhteen. Uskallan jo ennustaa, että ongelmaan puututaan vasta sitten kun se on jo liian myöhäistä.

Naakkojen osalta tutkimuksia on käynnistetty, mutta niiden fokus on karkotusmenetelmien kehittäminen. Se ratkaisee ehkä paikallisen ongelman hetkellisesti, mutta populaation kasvuun ja sen koko valtakunnan tasoisiin ympäristöhaittoihin se ei ratkaisua tuo. Uskallan jo ennustaa, että tähänkin ongelmaan puututaan vasta sitten kun se on jo liian myöhäistä.

Näihin liittyen luku sinänsä on ruuantuotanto ja ravinnon riittävyys. Kaupunkien parvekepuutarhat eivät suurta lohtua tuo. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on seurausta ihmisen toimista, mutta myös niistä rauhoituspäätöksistä, jotka johtavat tiettyjen lajien suureen populaation kasvuun. Kalojen istutus kemikaaliliemeen ei pitkäaikaista lohtua tuo, sillä kalat eivät luonnossa enää lisäänny, niitä on istutettava sinne jatkuvasti.

Ympäristöaktivismi luonnonsuojelijoiden ja ympäristöjärjestöjen taholta näyttäytyy minulle yksityisen luonnonsuojelualueen omistajana pelkkänä puuhasteluna. Kaiken takana näyttäisi olevan pelkästään raha. Kun luonnonsuojeluyhdistys tai ympäristöjärjestö saa rahoituksensa yhteiskunnalta, se ei ruokkivaa kättä pure. Harrastelijat puuhastelevat omaa harrastustoimintaansa rikastuttavien toimien parissa. Sama pätee moniin yhteiskunnan taholta rahoitettuihin harrastustoimiin.

Mitä tämänpäiväiseen paikallislehteen postittamaani mielipidekirjoitukseen tulee, se käsittelee mitäpä muuta kuin vesistöihin kohdistuvaa ongelmaa. Kaupunkimme pumppaa vettä yläpuoleisen vesistön järvistä osin Natura-alueilta niin paljon että järvien vedenpinnat ovat laskeneet. Lehtitietojen mukaan kaupungilla on lupa ottaa vettä 3500 kuutiota vuorokaudessa, nyt haetaan lupaa 9500 kuution ottamiseen vuorokaudessa, joten järvet imetään kuiviin. Ympäristöihmisiä tämä ei ole herättänyt, aiheesta kirjoitti paikallinen keskustan valtuutettu.

Mielenkiintoista on myös se, että Velho-hankeen yhteydessä järjestettiin taannoin tilaisuus koskien juuri vesistöjen vedenpintojen nostamista. Se samainen Velho-hanke, jossa luvattiin hoitosuunnitelmat Natura- ja luonnonsuojelualueille. Hoitosuunnitelmaa ei ole näkynyt, enkä sellaista enää odotakaan. Sen sijaan kaupungin alapuoleisen vesistön luonnonsuojelualueen rannoilla vedenpinta nousee näin talvisaikaan jään päälle. Syy lienee kaupungin puhdistetut jätevedet, koko jäävaipan alla oleva vesimassa taitaa tällä hetkellä olla juuri tuota kemikaalilientä.

Tällaista on luonnonsuojelu Suomessa vuonna 2013. Koijärviliikkeen aikaista aktivismia ei ole luonnonsuojelijoiden taholta havaittavissa, ehkä he rustaavat nyt tukihakemuksia rahoittaakseen ensi kesän harrastustoimintansa. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Ongelmana on se, että kiinnitetään vain yhteen asiaan huomiota kerrallaan - kokonaisuus unohtuu. Lisäksi on paineita näyttää itselle ja kavereille, että jotain on tehty ja silloin prioriteetit eivät ole kohdallaan.

Käyttäjän homonatura kuva
Outi Hoikkala

Ongelmana meillä Salossa näyttää olevan, että mihinkään asiaan ei kiinnitetä huomiota, kokonaisuus on vain se kohde ja asia, johon yhdistys tai muu taho saa yhteiskunnalta rahoituksen. Tästä esimerkkinä kaupungin lumenkaatopaikka, joka sijaitsee Natura-alueen ja Salonjoen välisessä maastossa. Tästä sulamisvesi valuu suoraan merenlahteen, jossa valuma-alueella on lisää Natura- ja luonnonsuojelualueita.

http://www.sss.fi/uutiset/427149.html

Miksi luonnonsuojelijat, ympäristöaktivistit tai edes viranomainen ei ole vuosiin tehnyt asialle mitään? Vieläkin kaupungin ympäristöviranomainen on sitä mieltä että ”paikka täyttää tietynlaiset ympäristövaatimukset”. Jos yksityishenkilö tekisi samanlaisen liikkeen, hän olisi välittömästi aktivistien tai viranomaisten hampaissa. Jotain perin outoa tässä käytännössä on.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Noista naakoista. Suomessa pesinee ainakin yli 100 000 naakkaa – joidenkin mukaan naakkapareja. Joka tapauksessa naakkakanta on lisääntynyt vuosikymmenessä tuplat, ja tuhot ovatkin kasvaneet.

Haittakorvaushakemukset ovatkin vaihdelleet kympeistä aina kymmeniin tuhansiin euroihin. Eduskunnassa viime vuonna tehdyn kirjallisen kysymyksen (KK 347/2012 vp - Reijo Hongisto /ps) mukaan vuonna 2010 paikallisille ely-keskuksille tuli naakan viljelmille ja rehupaaleille aiheuttamista vahingoista 17 hakemusta, joita korvattiin 50 700 euron edestä, eli korvauksia maksettiin keskimäärin noin 3 000 euroa per hakemus. On myös paljon vahinkoja, joista ei korvauksia ole edes haettu..

Viime vuonna onkin alkanut kolmivuotinen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Turun yliopiston yhteinen naakkahanke Ympäristöministeriön ja joiden kaupunkien myöntämillä tuilla (Naakkojen aiheuttamien haittojen hallinta –projekti). Lahti ja Seinäjoki ovat pilottikuntina hankkeelle.
http://www.helsinki.fi/ruralia/projekti.asp?projek...

Tuleekin mieleen, että miksi naakka on suojeltu lintu? Harvinainenhan se ei ole.

http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/naakka

Luulisikin kannassa olevan harvennuksen tarvetta.

Käyttäjän homonatura kuva
Outi Hoikkala

Hei Kai, naakkapopulaation harvennuksen ongelmaksi kulminoituu lintujen yhteisöllisyys. Naakkaa pidetään parisuhdeuskollisena, joten yksittäisten naakkojen hävitys hajaannuttaa koko yhteisön hierarkian. Toisaalta, naakoilla on myös polyamorisia suhteita, ne harrastavat myös kolmen kimppaa. Pesintäaikaan perheen poikueen määrä on riippuvainen ravinnon saatavuuden lisäksi myös yhteisön koosta, koska kaikki naakat tuovat ruokaa koko yhteisön poikueille.

Omien havaintojeni mukaan naakkayhteisössä on myös tutkijoita, vartijoita jne. Kaikki naakat eivät elä parisuhteessa vaan hoitavat erilaisia tehtäviä yhteiseksi hyväksi.

Jos naakkoja ryhdyttäisiin hävittämään, pitäisi hävittää yhteisöjä ja se nähdään ongelmaksi. Toki en ole kuullut yhdenkään luontoihmisen edes puhuvan naakkapopulaation harventamisesta, joten tämä kommenttini on täysin henkilökohtainen näkemykseni ja sellaisenaan merkityksetön tässä asiassa.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Hävittäminenkin olisi vaikeaa kaupungeissa, kun niiden räiskiminen olisi turhan riskaabelia. Sitten sen suojelukin estää..

Käyttäjän homonatura kuva
Outi Hoikkala Vastaus kommenttiin #9

Täällä, missä naakat pesivät, yksi vaihtoehto on pesäpuiden kaato. Aikanaan kyselin luonnonsuojeluyhdistykseltä verkkoratkaisuja pesäkolojen eteen, mutta kommentti oli kylmän viileä: ei käy, sillä naakka on rauhoitettu ja Varsinais-Suomen maakuntalintu.

No pesäpuut, joissa voi olla 5-6 koloa, ovat heikentyneet niin, että Tapanin myrsky jo katkaisi yhden puun noin kuuden metrin korkeudesta. Pesivien naakkojen määrä olikin viimekesänä hiukan pienempi. Nyt odottelen toisen puun kaatumista sopivan tuulen sattuessa, puu on nimittäin jo juuresta asti halki ja rysähtää alas päivänä minä tahansa. Toivotaan ettei kukaan jää sen alle.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen Vastaus kommenttiin #10

Näinpä. No käyhän tuo harventaminen noinkin pikku hiljaa, kun pesäpuut kaatuvat. Ja pakkohan puukin on voida kaataa vaaraa aiheuttavana, jos se uhkaa kaatua talon tms. päälle.

Ihmisen kannattaa muistaa suojella myös itseään. ;)

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

On sinulla siellä ainakin naakkayhteisö tullut näin tutuksi. :)

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Vedenlaatua ei tutkita moninaisten kemikaalien osalta, koska kellään ei ole siihen rahaa osoittaa miltään momentilta. Kuten tiedätkin, niin pitoisuuksista lääkejäämienkin suhteen toki jotain jo tiedetään suurimpien kaupunkien kuten Turun kohdalla. Aiemmin olen sitä käsitellytkin. Salon alueella pitoisuudet oletettavasti ovat pienempiä.

Tulehduskipulääkkeistä. Niiden jäämiä löydetään lähinnä särkikalojen kiduksista, munuaisista, maksasta ja sapesta, mutta tosiaan kalan lihasta ei kummoisia pitoisuuksia ole tiettävästi vielä löytynyt Suomessa. Toisaalta aika vähän on tutkittu kalalajeittain.

Kalat luonnossa lisääntyvät, joskin olosuhteet voivat paikoitellen muuttua epäsuotuisiksi. Vedenlaadun hälyttävästi muuttuessa ainakin hapen suhteen, kalat suunnistavat hapekkaimmille alueille. Haitta-aineiden suhteen onkin sitten toinen juttu.

Tämä hoitosuunnitelma niille Natura-alueille pitäisi muistaakseni valmistua kuluvan vuoden aikana, olikohan kesään mennessä. Jossain viime kesän tai syksyn keskustelussamme siitä taisin jo mainita.

Käyttäjän homonatura kuva
Outi Hoikkala

Tuosta kommentistasi ”Salon alueella pitoisuudet oletettavasti ovat pienempiä” en menisi takuuseen. Nimittäin noin 1000 hehtaarin vesistöön, jonka keskimääräinen syvyys on noin metrin, lasketaan 55000 ihmisen populaation puhdistetut jätevedet kemikaalijäämineen. Veden vaihtuvuus on huono, vain keväällä jokien virtaaman ja syyskesästä länsituulten myötä vesi vaihtuu kokonaan. Osan vuotta, kuten nyt, on koko lahden vesi todennäköisesti pelkkää puhdistettua jätevettä. Pohjasedimentissä vielä vanhoja teollisuuden raskasmetallijäämiä ym. vuosien takaa.

80-luvulla tänne muutti paljon nuoria ihmisiä, jotka aloittivat parisuhdeleikit ja siinä samalla e-pillerien hormonijäämät lisääntyivät rutkasti. 2000-luvulla täällä on popsittu mielialalääkkeitä roppakaupalla tulehduskipulääkkeistä nyt puhumattakaan. Väestö vanhenee nyt huimaa vauhtia ja vanhukset tunnetusti syövät kourallisen pillereitä päivässä.

Tämä on henkilökohtainen näkemykseni ja siksi taas tämäkin täysin arvoton.

Mitä hoitosuunnitelmaan tulee, ei minuun olla oltu missään yhteydessä ja kuten avauksessani jo mainitsin, en odota enää mitään. Lausuntoni annoin jo vuonna 2011, eikä se ole johtanut mihinkään toimenpiteisiin.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Veden vaihtuvuus onkin huonoa siinä lahdessa, ja pohjaan on monenmoista aikojen saatossa epäilemättä kertynyt.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

"Lehtitietojen mukaan kaupungilla on lupa ottaa vettä 3500 kuutiota vuorokaudessa, nyt haetaan lupaa 9500 kuution ottamiseen vuorokaudessa, joten järvet imetään kuiviin. Ympäristöihmisiä tämä ei ole herättänyt, aiheesta kirjoitti paikallinen keskustan valtuutettu".

Annetaanhan säännöstellyn vesialtaan kohdallakin vedenkorkeudelle ylä- ja alarajat, joita ei voi ylittää tai alittaa säännöstelyä tehtäessä. Eli eiköpä tuossakin lupamuutoksia sentään tarvita, jos vedenotanta liki kolminkertaistuu. Onhan tuon mukaan lisäys jo noin 70 litraa sekunnissa.

Käyttäjän homonatura kuva
Outi Hoikkala

Nämä määrät tosiaan otin suoraan lehtikirjoituksesta. Oletan, että tuota maksimia 9500 kuutiota tullaan käyttämään vain hätätapauksessa tai silloin kun esim. korkeat sademäärät sen sallivat. Vesitorneista ja niiden kapasiteetista minulla ei ole mitään tietoa.

Oletan myös, että tuo Velho-hankeen puitteissa järjestetty tilaisuus vedenpinnan nostosta liittyy jotenkin tähän, sillä Halikonlahdella vedenpintaa ei voida nostaa, onhan se merenlahti ja vapaata vesistöä.

Mielenkiintoinen seikka on tietysti se, että jos järvet ovat osa Naturaa, miten niiden pinnan nosto voidaan lainsäädännön puitteissa toteuttaa. Onko se ympäristön tilan kohentamista, vai luonnontilan muuttamista. Ituhipit eivät ole kommentoineet asiaa ...

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Riippuu niin niiden järvien syvyyssuhteistakin yms. tuo, mitä voi kohtuudella ottaa. Luvituksessahan tuota haittaa vedenpinnan korkeuden vaihtelusta arvioidaan joka tapauksessa.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

AVI:ssa on ollut käsittelyssä uusi vedenottolupa, koska aiempi lupa vanhentui viime vuoden lopussa. Asiahan on ollut näköjään aiemminkin tapetilla jo ammoisista ajoista lähtien (KHO:2005:57).
Luonnontilaa koskevat selvitykset kasvillisuusselvityksineen lienevät jo nyt tehty. Vedenoton tarkkailuraportitkin ovat valmistuneet elokuussa 2012. http://salo.tjhosting.com/kokous/20121064-18.PDF

Salon kaupungin vesihuollon kehittämistä 2011–2030 käsitellään seuraavassa ja vedenhankintaa sivulta 27. lähtien.
http://salo.tjhosting.com/kokous/2011921-4-27970.PDF

Lounais-Suomen pohjavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015:
http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/varsinais...

Tuosta ohjelmasta pisti vain silmiin, että esim. torjunta-aineita on löydetty paikka paikoin Salon Kustavansuon, Pyymäki-Tuohitun, Kajalan ja Ylhäinen-Kärkän pohjavesialueilla (sivut 50–52). Sivun 53 taulukossa on esitetty torjunta-aineet löydettyine pitoisuuksineen. Mm. BAM:ia, atratsiinia ja sen hajoamistuotetta DEA:a löydetty, mutta enempää ympäristölaatunormi, talousveden raja-arvo eivätkä niiden yhteispitoisuudetkaan ole lähimainkaan ylittyneet. Siltä osin siis ok..

Mutta Iso- ja Vähä-Pitkustan sekä Kalattoman vesillä rantaviiva onkin paennut. Somero-paikallislehden mukaan vedenpinta olisi laskenut Iso-Pitkustassa lähes 1,5 metriä ja Kalattomassa jopa 2 metriä huipustaan. Lehdessä ounastellaankin, että Kalattomasta olisi nyt jatkossa tulossa Vedetön. ;) http://www.somerolehti.fi/uutiset/395194.html

Alueen katselmus on tehty jo lokakuun alussa, ja päätös olisi ollut tarkoitus saada valmiiksi viime vuoden loppuun mennessä. SSS:n mukaan päätöstä ei siis ole tehty ainakaan vielä tammikuun lopussa. Eli päätös lienee edelleenkin tekemättä?

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen Vastaus kommenttiin #15

Jeps, päätöstä ei siis ole tehty, jollei ole AVI:n ilmoitustaululle viimepäivinä tässä kuussa ilmestynyt.

http://www.avi.fi/fi/virastot/etelasuomenavi/Ympar...

Käyttäjän homonatura kuva
Outi Hoikkala Vastaus kommenttiin #15

Jaa a, paljon saa näköjään järviemme vedenpintaa laskea nykyään ilman että ympäristöaktivistit kahlitsevat itsensä juoksutusputkiin. Koijärven tapaus aikanaan taisi olla pientä tämän rinnalla ja silti se toimi lähtölaukauksena merkittäville poliittisille muutoksille koko Suomen mittakaavassa.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen Vastaus kommenttiin #20

Sanos muuta. Mutta jo 2005 KHO:n päätöksessä todettiin, että koepumppaukset alensivat erittäin pienialaisten Kalatonlammen ja Immenjärven vedenpintoja. Ennen pumppauksia lampien vedenpinnat olivat kuitenkin olleet normaalia korkeammalla tasolla, joten vaikutusten suuruus oli tuolloin jäänyt epäselväksi.. Lisäksi vaikka alueen lähteet olivat valtakunnallisesti merkittäviä luontokohteita, mm. vedenoton vaikutukset kasvillisuuteen, eliöstöön ja yleensäkin ekologiaan sekä alueen luontoarvoihin olivat jääneet ainakin silloin selvittämättä.

Kalattomannotkon-Kaskinummiston alueita on pidetty vedenhankintaan hyvinä alueina, koska alueet sopivat hyvin myös tekopohjaveden muodostamiseen. Tuolloin aiemmin Kalattomannotkon ja Immenjärven pohjoispuolen vedenpinnan laskuarvio oli 40 cm tai korkeintaan puoli metriä. Joskus olen nähnyt, että pohjavedenpinta on voinut vaihdella sen puolisen metriä, joskus jopa metrin vedenoton myötä. Jos nyt vedenpinta on alentunut Kalattomassa parilla metrillä, niin entäpä kun vedenotto kolminkertaistuu.. Siinä saattaa jo jokunen kaivo tyhjentyä..

Mutta lienevät suojelijat aikojen saatossa väsähtäneet. Ehkäpä he ovat pikemminkin löytäneet paikan sieltä valvovan tai luvat myöntävän viraston uumenista. Kun aiemmasta harrastuksesta tuli työ, niin eihän sitä liikoja jaksa..

Käyttäjän homonatura kuva
Outi Hoikkala Vastaus kommenttiin #21

Hmm, valitettavasti en näin julkisesti voi kovin yksityiskohtaisesti asiaa kommentoida, mutta toisaalta nähdään motivaatiota kohentavana ja työviihtyvyyttä lisäävänä piirteenä se, että voi yhdistää harrastustoiminnan ja työn.

Tietysti jos kyseessä on viranomainen, jonka työnkuvaan kuuluu vaikkapa tukirahojen puoltaminen tai myöntäminen oman alan harrastustoimintaa pyörittävälle yhdistykselle, saati toiminnan arviointi oman harrastustoiminnan piiriin kuuluvien tahojen osalta, olemme saavuttaneet pisteen sidonnaisuus, joka pitkälle vietynä johtaa sisäiseen korruptioon.

Mutta tämä on asia, josta ympäristötoimen osalta ei saa kirjoittaa, se minulle on tehty selväksi myös tällä foorumilla.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Tämä kyllä menee nyt ohi, mutta käynpähän läpi. Täälläpäin Kallaveden yläpuoliseen Vuotjärveen tuli aikoinaan tutustuttua hyvinkin läheisesti, kun sitä alettiin enemmänkin säännöstellä.

Itä-Suomen vesioikeuden päätöksessä vuodelta 1985 ylä- ja alaveden säännöstelyväliksi tuli tuolloin 1,8 m. Säännöstelyn katsottiinkin voivan aiheuttaa kalataloudelle ongelmia kuten mädin tuhoutumista kevään tulvahuipun jälkeen kevätkutuisilla (hauki, ahven, lahna) ja talviaikaisen vedenpinnan alenemisen myötä syyskutuisilla kaloilla (siika, taimen). Velvoiteistutuksin (mm. kuha- ja järvitaimen) siellä kalakantaa onkin sitten hoideltu.

Myös vesirajan läheisyyteen pesiville linnuille aiheutuu herkästi ongelmia. Entäpä muutokset veden laadulle ja virkistyskäytölle aiheutuvat ongelmat? On siis huomattava, että täällä kyseessä oli sentään isohko järvi. Siellähän taas on kyse pienistä järven- tai lammenputuroista. Vähänhän niitä järviä sielläpäin on..

Käyttäjän homonatura kuva
Outi Hoikkala Vastaus kommenttiin #22

Vedenpinnan korkeudenvaihtelut ovat ongelmallisia ekosysteemille, sen tietää varmasti myös viranomainen ja luontoharrastaja.

Vedenlaatuun liittyvät ongelmat tulevat esiin myös tekopohjaveden tullessa kyseeseen. Tästä hyvä huono esimerkki on Turun kaupungin vedenottamo Virttaankankaalla. Kun kankaan pohjavesi ei riitä, juoksutetaan Kokemäenjoesta Tampereen puhdistettua jätevettä hiekkaharjun läpi ja kemikaalijäämät jäävät harjuun. Näin tämä harju ja sen luontainen pohjavesikin saastuu aikain saatossa sekä koko merkittävä ekosysteemi tuhoutuu.

Vastaava ongelma on ollut otsikoissa Tampereen kaupungin vedenoton osalta Pälkäneellä. Salo tullee jatkamaan perinnettä Somerniemen ja Someron luonnon osalta. Mutta ituhipit vaikenevat asiasta aivan kuin heidät olisi ostettu hiljaisiksi ...

Toimituksen poiminnat