Rahalla ei saa monimuotoista Naturaa

  • Onnellinen perhe Länsi-Suomalaisessa laidunmaisemassa.
    Onnellinen perhe Länsi-Suomalaisessa laidunmaisemassa.

Palaan taas rakkaaseen aiheeseeni ympäristöpolitiikka ja luonnonsuojelu. Nimittäin BirdLife Suomi ry:n toimittama Linnut -vuosikirja 2011 sisältää artikkelin Suojeltavien kosteikkolintujen kannat ovat romahtaneet Natura-alueilla. Jo edellisessä vuosikirjassa oli artikkeli linnustonsuojelualueiden huonosta hoidon tilasta. Nyt otsikoidaan että suojeluarvot ovat romahtaneet ja että suotuisan suojelutason saavuttamiseen tarvitaan rahaa. Arvioidaan että suotuisan suojelutason saavuttamiseen tarvittaisiin rahaa vähintään neljä kertaa enemmän kuin hallinto nykyään käyttää linnustonsuojelualueiden hoitoon ja ennallistamiseen.

Kaiken takana on tietysti Suomen liittyminen EU:hun ja sen myötä syntynyt tarve perustaa Natura-suojelualueita. Kun suojelualueet perustettiin, ei mitään aikaisemmin sallittuja toimenpiteitä alueella enää saanut tehdä ilman viranomaisen suositusta tai lupaa. Kaikki viranomaisten toimenpiteet tehtiin joko kokonaan tai osittain yhteiskunnan rahoituksella, kun ne ennen tehtiin alueen omistajan rahoituksella. Joten veronmaksajasta tuli maksumies, viranomaisesta valvoja ja päätöksentekijä ja alueen omistajasta nöyrä yhteiskunnan palvelija.

Natura-päätökset linnustonsuojelualueista tehtiin aikaisempien alueella tehtyjen lintuhavaintojen pohjalta tai ainakin näin 2000-luvun alussa annettiin ymmärtää. Havaintoja oli tehty ehkä vuosikymmenten ajan, mutta ainakaan täällä en saanut silloin tietoja siitä kuka havainnot oli tehnyt ja koska. Oman kokemukseni pohjalta lajiluettelot, jotka olivat päätösten perusteena, olivat paljon pidempiä kuin alueella todellisuudessa esiintyvien lajien määrä. Joten on aivan ymmärrettävää, ettei sellaisia lintuja, joita ei koskaan ole täällä ollutkaan, voida täällä havaita. 

Toinen mielenkiintoinen seikka liittyy Naturan aiheuttamiin alueen käyttöön liittyviin rajoituksiin. Veneväylää ei saa ruopata, tai jos luvan saa, on pohjasedimentti siirrettävä pois valuma-alueelta. Ennen Naturaa pohjasedimentti kasattiin veneväylän viereen tai rantaan vesirajan tuntumaan, jolloin alueelle jäi vuosiksi paljasta rantaa jossa vilisi pieniä kahlaajia ja puolisukeltajat saattoivat rantautua sulkasadon aikaan lepäämään. Nyt tällaisia alueita ei enää ole, on vain korkea ruovikko ja vesikasvien loppukesästä läpitunkemattomaksi kasvaneita matalikkoja, joissa eivät viihdy kahlaajat eivätkä puolisukeltajat. On päivänselvää että linnut ovat kadonneet elinolosuhteiden kadottua.

Rahat, jotka Natura- ja luonnonsuojelualueen hoitoon on sijoitettu, eivät ainakaan täällä ole johtaneet linnuston kannalta merkittäviin positiivisiin tuloksiin. EU ei tule lisäämään Natura-alueiden rahoitusta lähivuosina, joten tuo raportissa mainittu nelinkertainen rahamäärä tulisi olemaan kansallista rahoitusta eli suoraan suomalaisen veronmaksajan pussista kosteikkoihin ja ruovikkoihin kärrättävää pääomaa. Luonnonsuojelulle ei pystytä laskemaan taloudellista arvoa saati tuottavuutta, tällaista luotettavaa laskelmaa ainakaan minun silmiini ei ole osunut, joten mahdollista on että tuon moninkertaistetun rahoituksenkin jälkeen raportit tulevat näyttämään edelleen samaa, linnuston määrän ja lajikirjon heikkenemistä.

Jotain positiivista sentään, nimittäin karjan laiduntaminen jota perinnemaiseman hoitotoimenpiteenä suositeltiin, on nyt todettu taloudellisesti kannattavaksi. Lihakarja voi hyvin, lihan laatu paranee, jopa määrä kasvaa, liittymäkohtia lähiruokabisnekseen löytyy ja tietysti niittyjen biomassa tulee tuottavaan käyttöön jalostuneena ihmisen perustarpeeksi eli lihaksi kaupan hyllyyn. Tämä ei ole kuitenkaan mitään uutta, tässä on vain keksitty vanhat maatalouden perustoimintatavat uudelleen ympäristönsuojeluna ja perinnemaiseman hoitotoimenpiteenä.

Loppukaneettina vielä pohdintaa siitä että mitä parannuksia Natura on itse asiassa luonnontilaan tuonut? Oman kokemukseni pohjalta ei mitään. Rannat rämettyvät, linnut katoavat, yksityisen rannanomistajan käyttöoikeudet heikkenevät ja kaiken tämän hallinnointiin tarvitaan viranomainen joka valvoo, suunnittelee, hallinnoi ja päättää. Uskallankin kysyä, mihin viranomaista tarvitaan ja mikä on viranomaisen tehtävä? Kai Tuovinen toi kirjoituksessaan esiin Talvivaaran päästönormit ja niiden systemaattisen ylittymisen viranomaisyhteistyöstä ja -valvonnasta huolimatta. Niin Linnut vuosikirjan raportin kuin oman henkilökohtaisen kokemukseni mukaan Naturan linnustonsuojelualueiden tila, lintujen määrä ja lajikirjo ovat heikentyneet viranomaisten toimenpiteistä huolimatta. 

Jos jotain hyvää Naturassa on, niin kansanvälisten kaivosyhtiöiden hankkeille se asettaa pitemmän harkinta-ajan ja jättää meille suomalaisille aikaa miettiä kuka hyötyy luonnonvaroistamme. Mutta näyttää siltä, että edes niitä se ei pysäytä kokonaan, sillä Viiankiaavan alla oleva malmilöydös mitä todennäköisimmin kaivetaan esiin, oli alue Naturaa tai ei. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Kiitokset Outille. Kuten Talvivaaran kohdalla, niin myös tässä herää kysymyksiä. Mitä varten normit ovat olemassa? Mihin viranomaista enää tarvitaan, jollei se hoida sille kuuluvaa valvontatehtävää, eli että normeja noudatetaan tai, että suojelualueen tila säilyy suojelupäätöksen mukaisella tasolla?

Natura asettaa alueen omistajalle käyttörajoitukset, mutta annapa olla, kun löydetään esimerkiksi tarpeeksi suuri nikkeli-kupariesiintymä kuten tuossa Sodankylän Sakatissa. Silloin Natura-aluetta ollaankin purkamassa, ja yhtäkkiä ne Viiankiaapa -suon 21 uhanalaista lintulajia eivät enää olekaan niin merkityksellisiä.. Lajien uhanalaisuuskin on siis veteen piirretty viiva.

Kun linnustonsuojelualueen tilasta on todettu useana vuonna, että suojelu on ollut huonoa ja suojelun kohteetkin voivat huonosti, niin silloinhan pitäisi tehdä joko tarvittavat parannukset nykytilanteen korjaamiseksi tai purkaa koko suojelupäätös. Näin palautuisi edes alueen omistajalle käyttöoikeudet plantaasiinsa. Heitteillähän alue voi olla olematta viranomaisen ”valvonnassakaan”.

Rahaahan kaikki vaatii, ja sitä voi olla jatkossakin vaikea löytää Suomen ja Euroopan nykytilanteessa. Kun rahaa ei löydy työn täysipainoiseen hoitamiseen, niin silloinkin johtopäätös on sama. Suojelupäätöksen purkamisen myötä käki, siis viranomainen, voisi poistua "pesästä", ja alueen omistajalle palautuisivat edes suojelupäätöstä edeltävät käyttöoikeudet alueisiinsa.

Suo siellä, vetelä täällä. Näitä riittää.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Kyllähän luonnonsuojelu on perimmiltään ihan kannatettava ajatus, mutta esim. natura 2000 hanke oli aivan jotain muuta. Täällä Itä-Suomessa liitettiin naturaan jo 1976 suojeltu alue, verukkeella ettei mikään muutu, mutta EU:n tavoitteiden mukaan oli saatava tietty määrä naturaan tiettyyn ajankohtaan mennessä. Noh, kovan väännön jälkeen vapaehtoisesti rauhoitettu Kesonsuon luonnonsuojelu-alue liitettiin Naturaan. Sen jälkeen alkoi pakkoluovutusten ajaminen jametsästys sekä liikkuminen kiellettiin. En viitsi edes kirjoittaa niistä tapahtumista, kuinka asioita ajettiin pakolla.
Enivei, mitään muuta ei ole kyseisellä alueella muuttunut, paitsi UPM Kymmenen veti viimeisen soiden keskellä kulkevan harjun aukoksi viimetalvena. Kesolla pesii nytkin merikotka ja pesässä on ainakin yksi poikanen. Rauhoitusalueen ympärillä metsästystä harrastavat paikalliset ja vieraat ovat sopineet, ettei näitä kotkia saa missään olosuhteessa ampua(toisin oli naturapainostuksen aikaan). Samoin on sovittu, että naaraspuolisia metsäkanoja ei tule ampua kun se vain on jotenkin vältettävissä. Liikkuminen natura-alueella tuli kielletyksi naturan myötä, mutta keskenään on sovittu, että esimerkiksi lakkojen ja karpaloiden poimiminen hyväksytään, kun ei aiheuteta siitä mitään haittaa luonto-arvoille ja näin ollen kukaan ei "lärpi" toisten liikkumisesta alueella. Tämä kaikki on toiminut erinomaisesti ja varmasti toimisi vielä paremmin ilman naturaa! Harmittaa niiden kaupunkilais perijien ja omistajien puolesta, kun möivät palstansa pilkkahinnalla.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Luonnonsuojelu on ok, jos se käytännössä vain toimii muuallakin kuin paperilla ja viranomaisen työpöydällä. Kuten Outi kirjoittaa, Bird Life Suomi ry:n mukaan linnustonsuojelu kosteikkoalueilla ei näytä toimivan, ja tietenkin tähän vedoten nyt pyritään saamaan myös lisärahaa.

Huomaan, että 2006 lopulla Valtioneuvosto on tarkistanut Kesonsuotakin koskevaa Natura 2000-alueen suojelupäätöstä. Komissiolle ilmoitettavaa linnustonsuojelualuetta pienennettiin kolmanneksella. Alueen ulkopuolelle näytään rajatun joitakin harjualueita. Varmaankin nämä mainitsemasi hakkuualueet olivat juuri poisjääneiden alueiden joukossa? Liekö tapahtunut tässäkin se, että harjualueet eivät enää olleetkaan linnustollisesti tärkeitä, kun huomattiin hyvät metsäalueet olevan hakattavissa;-).

Kerrotkin, että Kesonsuolla paikalliset ovatkin jo ottaneet Natura-suojelun luovan tulkinnan käyttöön. Näinhän se lopuksi arvatenkin menee..

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Ennallistaminen kosteikkojen, soistuneiden peltojen, umpeen kasvaneisen soiden kohdalla kuulostaa suuressa määrin kummalliselta. Prosessi joka on tapahtumassa on normaalia luonnon kiertokulkua. Tietyn hetken pakastaminen on toivotonta.

Satun omistamaan natura-alueita ja pari yksityistä luonnonsuojelualuetta. Yhden läntin, kosteikon ympäristökeskus halusi entistää. Panin nimeni pahaa aavistamatta paperiin ja seuraavana talvena tuli isoja kaivinkoneita paikalle, jotka kaivoivat monttuja ja ojia. Käsittely oli miten sanoisi karkeaa. Kenellekään ei tullut mieleen, mitä seuraa melko isoja massoja siirrellään. Seurauksena oli alapuolisen vesistön pilaantuminen ainakin seuraavalta kesältä ja mutakerroksia uimarannoilla. Lisäksi naapurit olivat vihaisia typerälle vedenpiluu luvan antajalle.

Kun suota kaivetaan sieltä vapautuu lisäksi raskasmetalleja, jotka rikastuvat petokaloihin. Asiaa tutkittiin, mutta tutkimustuloksia en ole nähnyt.

Linnuista olen kyllä ylpeä, mutta kannattiko se kaiken harmin jälkeen. Aikaisempina aikoina lampi/suo pysyi kunnossa, kun sieltä leikattiin ravintoa eläimille. Nykyään ei niin saisi tehdä, mutta eipä ole eläimiäkään.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Tämähän näissä luonnossuojelun nimissä tehdyissä kaivuutöissä, joko soiden tai pohjasedimentin, onkin usein ongelmana. Pilaavat alapuolista vesistöä mm. ravinteita ja raskasmetallikuormaa lisäämällä.

Toimituksen poiminnat